Säätiö
Historia
Toiminta
Apurahat
  Avustustyön tuloksia
  Myönnetyt apurahat
Yhteystiedot
   
  Etusivu > Apurahat > Myönnetyt apurahat
   
 
 

Myönnetyt apurahat

Vuonna 2018 on myönnetty seuraavat apurahat:

  • LT Juha Koskinen, 10 000 € lapsuudenaikaisen verenpainetaudin tutkimiseen
  • LK Tuija Leinonen, 5000 € verenpainetaudin ja tyypin 2 diabeteksen keskinäisiä vaikutuksia käsittelevän väitöskirjan valmisteluun
  • FM Petri Niinisalo, 5000 € IDO-entsyymin ja verenpainetaudin keskinäisiä vaikutuksia käsittelevän väitöskirjan valmisteluun
  • LL Saana Karelius, 3000 € eläköitymisen ja valtimojäykkyyden suhteita käsittelevän väitöskirjan valmisteluun
  • 3000 € virallisten lajikekokeiden tulosten esittelyyn, viestintään ja tapahtumajärjestelyihin erikseen apurahaa hakeneen LUKEn kanssa sovittavin keinoin
  • 2000 € dronen maatalouskäyttöä käsittelevän kansainvälisen seminaarin kymenlaaksolaisten osallistujien kuluihin
  • ProAgria Etelä-Suomi ry, 2500 € Soil scout –maa-anturijärjestelmän hankintaan Kymenlaaksoon
  • ProAgria Etelä-Suomi ry, 2500 € kymenlaaksolaisten asiantuntijoiden matkakuluihn tutustumaan brittiläiseen alkutuotannon neuvontajärjestelmään
  • - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

    10 000 euroa Vuorokausiverenpaineprofiilin muutoksien yhteys diabetesriskiin ja valtimotautiin yli 20 vuoden seurannassa prof. Olavi Ukkolan työryhmälle

    1990-luvun alussa rekrytoimme ja tutkimme perusteellisesti satunnaisesti väestöstä poimitun kohortin OPERA (Oulu Project Elucidating Risk of Atherosclerosis ), joka käsitti 1045 keski-ikäistä oululaista miestä ja naista. Seurantatutkimuskäynnille vuosina 2014-2016 kutsuttiin elossa olevat aikaisemmin kohorttiin osallistuneet ja heille tehtiin samoja mittauksia kuin alkuvaiheessa. 600 henkilöä saapui seurantakäynnille. Jatkoselvittely ja tietojen keräämien tapahtumista muutti tutkimuksemme prospektiiviseksi seurantatutkimukseksi, jolloin voimme tarkastella sekä perinteisten että uusien vaaratekijöiden osuutta fataalien ja ei-fataalien ateroskleroottisten tapahtumien ja diabeteksen kehittymisessä. Nyt toteutettavalla OPERA-kohortin seurantatutkimuksella voimme tarkastella verenpaineen ympärivuorokautisen säätelyn yhteyttä sokeriaineenvaihdunnan häiriöiden ja ateroskleroosin kehittymiseen. Tutkimme 20 v seurannassa moniko potilas säilyttää saman vuorokausiverenpaineprofiilin ja monellako tapahtuu muutos kategoriasta toiseen. Koska metaboliset häiriöt lisääntyvät jatkuvasti, on todennäköistä, että vuorokausiverenpaineen mittaus yleistyy osana valtimosairastavuuden kokonaisriskin arviointia. Näillä tutkimuksilla saadaan tietoa, joka auttaa identifioimaan henkilöitä, jotka ovat erityisen alttiita diabetekselle ja ateroskleroosille ja mahdollistaa uusien kliinisten työkalujen kehittämisen diagnostisia, terapeuttisia ja preventiivisiä toimenpiteitä varten.

    10 000 euroa tutkimukselle Ikätekijän vaikutus verenpainetautiin LT Teemu Niiraselle

    On jo pitkään tiedetty, että nuorilla ja vanhoilla ihmisillä esiintyvä verenpainetauti lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä. Ymmärrämme kuitenkin vähän nuorena ja vanhana puhjenneen verenpainetaudin eroista. Näiden kahden tautimuodon eroja on tutkittu aiemmin erittäin vähän koska verenpainetaudin alkamisiän tarkaksi määrittämiseksi vaaditaan toistuvia mittauksia samoista henkilöistä useiden vuosikymmenien ajalta. Framingham Heart Study on yksi harvoista aineistoista, joissa tälläistä seurantatietoa on käytettävissä. Olenkin tutkinut nuorena ja vanhana alkavan verenpainetaudin eroja periytyvyyteen ja verenpainetaudin aiheuttamiin haittoihin keskittyen.

    Tavoitteenani on post doc -jaksoni loppuaikana edelleen syventää ymmärrystämme nuorena alkavan verenpainetaudin merkittävyydestä. Aineistossa on tarkoitus tutkia, onko nuorena alkavan verenpainetaudin periytyvyydessä ja vaarallisuudessa sukupuolieroja. Lisäksi tutkitaan tarkemmin miten nuorena alkanut verenpainetauti altistaa vanhana alkaneeseen verenpainetautiin verrattuna verenpainetautiin liittyville elinvaurioille, kuten munuaisvaurioille (munuaisten toiminta ja proteiinin vuotaminen virtsaan), aivovaurioille (mikroinfarktit ja valkean aineen muutokset) sekä ultraäänellä mitatulle sydänlihaksen paksuuntumiselle.

    4 500 euroa kuvauskopterin, ohjelmistojen ja koulutuksen hankintaan ProAgria Etelä-Suomelle

    Dronen eli kuvauskopterin hankintaan ja käyttöönottoon kasvustohavaintojen avuksi.

    Digitalisoituminen koskee kaikkia toimialoja, myös maataloutta. Tulevaisuuden täsmäviljelyssä tuotannosta ja lohkojen ominaisuuksista kerätään työkoneiden työskennellessä anturein (esim. puimurien tuottamat satokartat) ja erillismittauksilla/kuvauksilla (dronet, typpimittarit) dataa, jota kyetään muuntamaan käytännön viljelytoimenpiteiksi tulevien vuosien suunnittelussa, esim, niin, että typpilannoitus kyetään ohjaamaan alueille, joilla on parempi kasvu, ja typpi menee sadon tuottamiseen eikä jää valunnalle alttiiksi. Kuvauskopterien käyttö on osa tätä täsmäviljelyn kehityssuuntaa, jolla satotasoa ja sadon laatua pyritään parantamaan, ympäristöä säästäen

    - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

    12 500 € Tarkista ja tue -kohonneen verenpaineen hoidon kehittäminen avoterveydenhuollossa

    Säätiö myönsi LL Aapo Tahkola työryhmineen 12 500 euron apurahan vuonna 2016. Tämän satunnaistetun, kontrolloidun tutkimuksen tarkoitus on selvittää, voidaanko uusien perusterveydenhuollon verenpainepotilaiden hoitotavoitteisiin pääsemistä ja sitoutumista verenpainetaudin lääkehoitoon parantaa uudella hoidon aloituksen protokollalla ja potilaskohtaisesti räätälöityvällä tekstiviestituella. Tutkimushankkeen erityispiirteitä ovat intervention ajoittuminen lääkehoidon aloitukseen, potilaan omahoidon tukeminen sekä helppo soveltaminen kliiniseen käytäntöön ja muunneltavuus muidenkin sairausryhmien hoitoon.

    Koska tutkimuksessa pyritään selvittämään intervention arkivaikuttavuutta, tutkimus suoritetaan klusterisatunnaistettuna monikeskustutkimuksena. Hypoteesiin, voima-analyysiin ja todennäköiseen keskeyttäneiden määrään perustuen tutkimukseen rekrytoidaan 140 - 180 valikoitumatonta 30-75 -vuotiasta potilasta, joille lääkäri on aloittamassa ensimmäistä verenpainelääkitystä.

    Tutkimuskeskukset satunnaistetaan kahteen yhtä suureen ryhmään:

    1) keskukset, joissa hoidon aloituksessa käytetään Hoidon aloituksen tarkistuslistaa ja potilaille käynnistetään 12 kk kestävä tekstiviestituki hoidon tueksi ja

    2) keskukset, joissa verenpaineen lääkehoito aloitetaan normaalin, hyvän hoitokäytännön mukaisesti.

    Tutkimuksen päätulosmuuttuja on systolisen verenpaineen hoitotavoitteeseen päässeiden potilaiden määrä 12 kk seuranta-aikana. Tutkimus on väitöskirjatutkimus, joka toteutetaan Kuopion yliopistollisen sairaalan, Itä-Suomen yliopiston ja Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen (JYTE) yhteistyönä. Tutkimuksessa on mukana noin 50 lääkäriä yhteensä kahdeksasta tutkimuskeskuksesta. Tutkimuskeskukset ovat terveysasemia ja työterveyshuollon yksiköitä

    4000 € Verenpaineen vaihtelun mittaus ja kliininen merkitys

    Säätiö myönsi LL Eeva Juhanojalle 4 000 € apurahan verenpaineen vaihtelun mittaamista ja kliinistä merkitystä selvittävän väitöskirjan tekemiseen vuonna 2016.

    Lisääntynyt verenpaineen vaihtelu on itsenäinen sydän- ja verisuonitautien riskitekijä, johon tulisi kiinnittää enemmän huomiota myös kliinisessä työssä. Verenpaineen vaihtelun mittaamista potilastyössä on rajoittanut se, että optimaalista mittaustapaa ei tunneta eikä viitearvoja terveydelle vaaralliselle vaihtelulle ole. Tutkimukseni tavoitteena on yhdenmukaistaa verenpainevaihtelun mittaamista, jotta sitä voidaan hyödyntää potilaiden valtimotautiriskin arvioimisessa ja pienentämisessä. Väestöä hyvin edustavissa aineistoissa aiheen tutkiminen on mahdollista.

    - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

    20 000 € potilastietojärjestelmän geenivarianttitieto-osion kehittämiseen

    Säätiö myönsi vuonna 2014 ylilääkäri, LT Petrus Pölläselle 20 000 euron apurahan
    osarahoitukseksi noin 2 m€ EU-rahoitteiseen hankkeeseen, jolla rakennetaan potilastietojärjestelmään päätöksen teon tueksi osio, joka ilmoittaa oikeaa geenivarianttitietoa lääkärille oikeissa tilanteissa.

    10 000 € ProAgria Kymenlaakso ry:lle Peltonen-hankkeen oma rahoitusosuudeksi käytettäväksi vuosina 2010-12

    Peltonen-hankkeen painotukset perustuvat pitkälti Maatilojen menestystekijöitä selvittäneeseen tutkimukseen, jonka tietokanta oli koottu tilahaastatteluista Englannissa, Irlannissa, Tanskassa, Saksassa, Hollannissa, Puolassa, Unkarissa, Ranskassa ja Suomessa.

    Keskeisiksi keinoiksi nimettiin:

    • tehokkuuden parantaminen keskittymällä
    • jatkuva investointi, tavoitteena kannattavuuden parantaminen
    • suunnitelmallinen kehitys kannattavuuden parantamiseksi
    • toisilta tiloilta ja heidän tuloksista oppiminen
    • maatilan johtaminen yrityksenä määritettyjen avainlukujen avulla
    • ympäristövaatimuksiin suhtauduttava haasteina
    • jaksaminen/vapaa-aika oltava oleellinen osa johtamista
    • tiivis yhteistyö neuvonnan kanssa

    Hankkeen toiminnallisia teemoja ovat:

    1. Tehokkuuden parantaminen keskittymällä ja yhteistyöllä
    2. Nykyaikaisten suunnittelu/tiedonvälitysmenetelmien hyödyntäminen
    3. Ekotehokkuuden määrittäminen ja Growth Factor Analyses –palvelun (GFA) hyödyntäminen
    4. Johtaminen
    5. Markkinointi
    6. Investoivat tilat, spv:t
    7. Laadunvarmennus ja tiedonhallinta
    8. Viljatilan vaihtoehdot
    9. Pienryhmäryhmäretkeilyt ja –työstö erillisistä ajankohtaisista teemoista
    10. Ulkomaanmatka

    - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

    800 € luomuyhdistys Kuhilaalle koepuimurin hankintaan

    Viljanäytepuimurilla voidaan koeruuduista tai erikoislohkoilta ottaa satonäytteet, joista voidaan analysoida erilaisten viljelytekniikoiden, lannoitusaineiden, torjunta-aineiden yms. vaikutusta satoihin.

    Tutustu myös sivuun Avustustyön tuloksia